Thursday, February 08, 2007

Voima korkeudesta

Tammikuun yks selkeimmistä esirukousteemoista on ollu voima. Me uskovat tarvitaan voimaa korkeudesta! On nöyrtymisen paikka kohdata oma voimattomuus. Jumala on laskenut mun ja ystävien sydämeen huudon, joka on nousee sellasesta turhautumisesta ja epätoivosta - me ollaan niin tyhjiä, meillä ei oo sitä Voimaa, jonka Jumala haluais meille antaa.Voimaa, jonka vaikutuksesta sairaat paranee ja kuolleet herää. Voimaa, jolla kaadetaan vihollisen linnoituksia ja katkaistaan synnin kahleita. Voimaa, joka on Väkevä Todistus siitä, että Jumala on yksi ainoa, ja että Jeesus Kristus ELÄÄ! Johtuuko meidän voimattomuus Jumalasta? Ei, se johtuu meistä uskovista. Tuntuu hyvältä, että on saanu nähdä omaa tyhjyyttä ja voimattomuutta. Uskon, että se on ensimmäinen askel kohti voimaa. On myös armoa herätä siihen todellisuuteen, että Jumala tahtoo antaa voimaansa meille! Oma nykyinen voimatyhjiö ei oo mua varten!
Yks aika hc-juttu tapahtui viime viikolla. Eräs ystävä sai puhelinsoiton kaveriltaan, jonka veli oli kuollut. Hän pyysi meitä rukoilemaan, että veli heräisi kuolleista. Enpä oo ennen vastaavassa tilanteessa ollut. Kysyttiin Jeesukselta, mitä sellaisessa tilanteessa kuuluisi tehdä? Saatiin vastaus, että kuuluu mennä paikan päälle, ja lohduttamaan kaverin perhettä. Sinne me sitten lähdettiin, terveyskeskuksen kellariin vainajan ja omaisten luo rukoilemaan ja lohduttamaan heitä. Selkeästi koettiin lähtiessä, että ei meillä oo voimaa, joka herättäis kuolleen, mutta ehkä seuraavalla kerralla kun vastaava tilanne tulee eteen, tilanne onkin jo toisenlainen. Jumalan valtakunta on tätä päivää, ja on tärkeää lähteä uskon kanssa liikkeelle. Se ilta ja omaisten kohtaaminen oli yks konkreettinen osoitus Jumalan yliymmärryksen menevästä rakkaudesta ja Pyhän Hengen yhteydestä. Inhimillisesti vieras perhe ja vieraat ihmiset meille, mutta silti ne oli valmiita avaamaan meille sydämensä ja jakamaan suruaan, ja saatiin tuntea yhteyttä ja rakkautta heidän kanssa. Ja oli sellanen olo, että tämän kuoleman kautta syntyy jotain uutta...

1 Comments:

Anonymous Anonymous said...

"Tuntuu hyvältä, että on saanu nähdä omaa tyhjyyttä ja voimattomuutta. Uskon, että se on ensimmäinen askel kohti voimaa. On myös armoa herätä siihen todellisuuteen, että Jumala tahtoo antaa voimaansa meille! Oma nykyinen voimatyhjiö ei oo mua varten!"

Ei teillä suinkaan mitään tyhjiötä sisimmässänne ole, itseluottamusta te tarvitsette ja luottamusta siihen mikä teidän sisimmässänne tuntuu oikealta, ehkä siten löydätte oikean paikan elämässä.

Ef. 3:17
"Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja."

Jer. 31:33
"Tämän liiton minä teen Israelin kansan kanssa tulevina päivinä, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani."

Monet tarvitsisivat enemmän rohkeutta elämäänsä, Jeesus asuu teidän sydämessänne ja sen kun tietää, niin täytyy vain oppia luottamaan siihen mikä omasta mielestään tuntuu parhaalta, se jos mikä on henkilökohtaista jokaiselle. :)

Terveisin,
Jani

9:53 AM  

Post a Comment

Subscribe to Post Comments [Atom]

<< Home