Tulitauko

Rukoillaan, että maanantaina alkanut tulitauko Libanonissa kestää, ja alueelle saataisiin pysyvä rauha. Rukoillaan, että Israel vapauttaisi Libanonin satamasaarrot, jotta humanitaarinen apu pääsisi perille. Rukoillaan myös Libanonin yhtenäisyyden puolesta, jotta maa ei ajautuisi suurempaan kriisiin. Maa on ollut sisällissodassa vuosina 1975-1990, ja on edelleen hajanainen. Sisällissotaan osallistui niin Israel, Palestiinalaisten vapautusjärjestö PLO kuin Syyriakin. Lähi-idän valtioiden suhteet ovat monisyiset ja epävakaat. Rukoillaan rauhaa, ja ennenkaikkea Jeesusta valtaamaan alueella asuvien sydämiä!

Mazen Kerbaj, Beirut, Libanon

Mazen Kerbaj








































THE FUNERAL
IN THE FUNERAL

today, 13 dead
during the funerals
of yesterday's deads

Hilarious!

Check this out: Hel-looks !!!

HEL LOOKS is selected street fashion from Helsinki, the capital of Finland. The pictures are taken in the streets and clubs of Helsinki from July 2005 onwards.

Here you can find some tips for dressing!;)

Rock on the Rock

Gardajärven kupeessa järjestettiin heinäkuussa Rock on the rock festarit. Bändejä oli saapunut ympäri maailmaa, Suomea edusti Frail . Ruotsalainen Wonderland ja italialainen Crafted Branches teki suurimman vaikutuksen...Brittiläinen [dweep] puolestaan oli ihan hulvaton! Festaripaikka oli pienessä San Michelon kylässä vuorten ympäröimänä, ja alas järvelle ja kaupunkiin avautu upeat näköalat. Viikonloppua vietettiin Eliseon, Alessandron ja Federicon, ja tietenkin uusien tuttavuuksien kanssa. Porukkaa festareilla oli ehkä satakunta, ja ainakin mä tykkäsin ettei ihmiset hukkunu massaan. Kyseinen viikonloppu oli yks parhaimpia - Jumalan läsnäolon sai tuntea iholla, luonnon upeus ja hyvä seura&musiikki sai sydämen ylistämään ja suupielet kohoamaan kohti korvia.

vettä, vuoria ja erilaisia maisemia

Liguria lännessä ihastutti jylhine merenrantoineen, etelässä sannicandron hiekkarannat ja silmänkantamattomiin ulottuva ulappa lumosi, samoin pohjoisen vuoret aiheutti muutakin kuin huikasuja mahanpohjassa.
Jokapuolella oli tosi erilaista, maisemat vaihtui sen mukaan mihin ilmansuuntaan matkustettiin.

belli bambini

Lapset vie mun sydämen, missä tahansa sitten oonkin. Italiassa aika harvat puhuu hyvin englantia, mutta lapsiin sai hyvin kontaktia. Ne puhui mulle sumeilematta italiaa, ja kunhan vaan hymyilin ja sanoin pari sanaa italiaksi niin oltiin ystäviä heti. Lapset on kyllä ihan parhaita joka paikassa. Niiden silmistä näkee miten puhtaat sydämet niillä vielä on.
Koin että Jumala puhui mulle lapsista ja lasten tilanteesta maailmassa. Mä oon pienestä tytöstä asti toivonu, että jonain päivänä pääsisin tekemään katulasten parissa töitä. Vaikka oman kutsumuksen kanssa oonkin vielä vähän hakusalla, niin kärsivät lapset varmasti liittyy asiaan. Eliseo, yksi ihanista italialaisista joihin sain tutustua, sanoi mulle kyllä yhden parhaista kuulemistani kohteliaisuuksista: "Mari, sulla on hyvä sydän, lapsen sydän." Vautsi:). Yhtenä iltana pelasin pikkupoikien kanssa jalkapalloa, ja kun lähdettiin Danilo nauro mulle, että mua ei kuulemma erottanu niistä lapsista ollenkaan, olin niin samanoloinen.. öhöm, ei meillä ollu ku ehkä 17 vuotta ikäeroa;D.

Laura my darling!

Laura oli mun kanssa ensimmäistä viikkoa lukuunottamatta kaikki päivät Italiassa. Elettiin hyvin symbioottinen pari kuukautta aamu unenpöppöröistä iltavilliin ja yöllisiin keskusteluihin (joita käytiin usein myös unissaan:D Laura: ikävä sun unissa puhumista! viimeisenä iltana Lauran kerrossängystä kuului huolestunutta mutinaa: "Kauheeta..Horrible..." taitoi tyttö nähdä unta mun paluusta Suomeen;D).



Laura kääntää Danilon yhtä kirjaa suomeksi. Kirjan pitäis valmistua alkuvuodeksi. Se on ihan älyttömän mielenkiintoinen kalenteri/rukous/raamatunlukukirja vuoden jokaiselle päivälle, ja joka sivulla on tosi paljon kiinnostavaa infoa raamatusta, eri maista, kansoista, yhteiskunnallisista jutuista jne.

Laura on 19 v, Lahdesta, tykkää villasukista ja Nuuskamuikkusesta, lautailusta, kanteleen soitosta, runsaista aamupaloista ja sellonsoittajista
.. Laura on vaan niin Ihana!

seurakunnista

Danilon työn siivellä päästiin matkustelemaan ympäri Italiaa, ja nimenomaan tutustumaan eri paikallisseurakuntiin. Tuli nähtyä etelässä Sannicandro, idässä Reggio Emily, pohjoisessa sveitsin rajalla joku pieni vuoristokylä, Paviasta tunnin matkan päässä oleva Piedragavina, sekä Milanossa yks seurakunta. Kaikki seurakunnat joissa vierailtiin, oli osa "järjestymätöntä" evankelista "brethers" -veljekset- seurakuntaa.
Agape piedragavinassa

Näissä pienissä yhteisöissä on kussakin ehkä 15-50 eri-ikäistä vakituista jäsentä, plus muutama srk vanhin ja johtaja. Mä sain ottaa osaa seurakuntien agape, eli rakkauden aterioihin, joita yhteisöt järjestää noin kerran kuukaudessa omille ja lähialueen uskoville. Agape järjestetään ulkona puistossa tai ravintolassa, srk:n tiloissa tai vaikkapa jonkun kotipihalla. Ruokailu järjestetään yhteisvoimin, mutta aluksi kokoonnutaan kuulemaan opetusta, rukoilemaan ja laulamaan kuten jokaisessa tavallisessakin kokouksessa.
Reggio Emilyn seurakuntaa

Muhun teki vaikutuksen seurakuntien perhemäisyys. Ihmiset tunsi toisensa ja oikeasti viihtyi yhdessä! Paljon naurua ja hyvää mieltä, herkullisesta ruuasta puhumattakaan. Ja samalla Jeesus oli kaikessa mukana. Sannicandron sunnuntain kokous.Naiset ehti just ottaa huivit pois päästä..




Evankelisten tilanne Italiassa valitettavasti on tosi hankala. Katoliset jyrää tässä maassa. Juttelin yhden seurakuntanuoren kanssa nuorten uskovien tilanteesta, ja valitettavasti monet katoliset vanhemmat päästää lapsensa paljon mieluummin discoihin kuin evankelisiin seurakuntiin. Tämä tyttö oli saanut porttikiellon kaverinsa kotiin pyydettyään kaveriaan erääseen kotona pidettävään kokoontumiseen. Ennakkoluulot on tiukassa. Mutta onneksi Jeesus osaa murtaa ennakkoluulot! Mutta osaako
uskovat..? Katolinen kulkue Bressanassa.

hiljaisuus puhuu tuhansia sanoja

Suomessa taas. Hyvä olla kotona. Tällä hetkellä oon Raahessa perheen ja suvun parissa. Oon nauttinut raikkaasta tuulesta ja elokuun auringosta, luonnosta, rauhallisuudesta, ihmisten tavallisuudesta:).
Helsinkivantaanlentokentällä on aina yhtä hämmentävän huvittavaa, kun kulttuurierot maiden välillä kärjistyy.. Siinä missä Milanossa tai muualla volyymitaso on katossa ja ihmisiä puskee joka paikasta hienoine hepenineen, niin hv:lla on kissat käyny viemässä kielet jokaiselta -harvalta- vastaantulijalta... Kaikki on eleetöntä ja hillittyä... Luonnollista, ei isoja egoja tai prameita vaatteita.. Hiljainen kansa, näyttää mietiskelevän syntyjä syviä. Paljon ei myöskään aviopuolisolle, saati sitten vierustoverille, pukahdeta..AH! ihanan suomalaista!:D Hiljaisuus on musiikkia korville, eikö se niin mene..
Toisaalta junassa etelästä pohjoseen iski karu totuus silmille - - perjantai-illan huumassa oli monta nuorta matkustajaa kaljatölkit kädessä. ja äänenvoimakkuuskin oli tölkkien hupenemiseen suoraan verrattavissa. istuin sellasen ällöttävän omahyväisen nuoren miehen takana, joka brassaili kännykkäänsä kaiken mahdollisen rapujuhlista bisneksen kautta laihdutukseen ja edelleen kaunokirjallisuuteen - - ja puolet ajasta jauhoi ryyppäyksestä ja juhlimisesta. hohhhoijaa. ja sama meno alkoholin suhteen jatkuu paikasta toiseen. Hyvästi Italian punaviinikulttuuri!
No, eilen sitten vietettiin aikaa luonnossa, ihasteltiin niittykukkia, käytiin uimassa ja grillattiin. Rakastan Suomen Luontoa! Se on ehdottomasti yks Suomen parhaista puolista. Luonto ja rauhallisuus.
Mutta seuraavaksi pieniä makupaloja kahden kuukauden ajalta, asioista jotka nyt päällimmäisenä on mielessä.. :)